Tässä SRK:n PF-kirje puhujille. Kirjeen mukana lähetettiin myös Päivämiehen pääkirjoitukset/vastineet. Ne tulevat sivuille myöhemmin.
----------------
Rakas veli, Jumalan terve
Tiedotusvälineissä on viime kuukausina käyty vilkasta keskustelua lasten
seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pedofiliasta. Keskustelussa on näkyvästi tuotu esille vanhoillislestadiolaisuudessa tapahtuneet lasten seksuaaliset hyväksikäytöt. On esitetty väittämä, että kristillisyytemme keskuudessa niiden määrä on erityisen suuri. Myös puhujia on ollut ja sanotaan olevan lasten hyväksikäyttäjissä. On todettava, että yksikin tapaus on liikaa.
Erityisesti uhrille hyväksikäyttö on jättänyt mahdollisesti koko elinikäisen trauman. Siksi he tarvitsevat kaiken tuen ja avun selvitäkseen elämässään eteenpäin. Tekijätkin ovat olleet ja ovat avun tarpeessa kyetäkseen hoitamaan asiat niin, että kykenevät vastaamaan niistä Jumalan ja ihmisten edessä.
Puhujina olemme erityisen vastuullisessa tehtävässä Jumalan seurakunnan sananpalvelijoina. Haluammehan, rakkaat veljet, kilvoitella niin, että säilytämme uskon ja hyvän omantunnon Jumalan ja ihmisten edessä, Uskovaisina meidän tulee Jumalan sanan mukaisesti taistella syntiä vastaan niin omassa kuin muidenkin elämässä. Sielunhoitajina meiltä kysytään taitoa ja ryhtiä toimia niin, että syntinen saa avun ja myös tuen toimia oikein. Rikoksen kohteeksi joutunutta ei saa jättää yksin. Tukea tarvitsevat myös uhrin ja tekijän läheiset.
SRK:n johtokunta päätti kokouksessaan 22.5.2010 poikkeuksellisesta menettelystä: kaikille puhujille lähetetään kirje, jossa on Päivämies-lehdessä julkaistut pääkirjoitukset ja vastineet. Toivomme, että perehdytte niihin. Niissä on esitetty käsityksemme mukaan kristillisyytemme perinteinen Jumalan sanan mukainen opetus ja toimintatapa syntiin ja rikokseen ja rikoksen uhriksi joutuneen auttamiseksi.
Jumalan rauhaa terveisin
Olavi Voittonen Aimo Hautamäki
Puheenjohtaja pääsihteeri
Oh, no! It's leaking
sunnuntai 3. lokakuuta 2010
perjantai 1. lokakuuta 2010
Lisää otteita Hgin seurakuntapäiviltä IV
Ruokatauko klo 17.20
Tilaisuus jatkui ruokatauon jälkeen klo 18.00. Puheenjohtajana toimi veli N.M. ja sihteerinä P.K.
Sielunhoidollisia puheenvuoroja
c)
J.P.:
Puheenvuorossa tuotiin esille esimerkki amerikkalaisesta "pollarilaisuuden" eri hengestä, jossa ryhdyttiin (riehaannuttiin) pian seurojen alettua kiittämään (liikutuksiin). Rinnastus Helsingissä vaikuttaneisiin ns. "kiittäjätyttöihin", joiden omantunnon pohjatila osoittautui myöhemmissä hoitotoimenpidetilaisuuksissa epäraittiiksi. Viittaus samalla muutamiin tuonnoisiin helsinkiläisiin nuoriin puhujiin, jotka olivat "hörpännet" itseensä väärää henkeä ja jotka em. kiittämiset todetessaan kasvoivat omissa luuloissaan saarnaajina.
Heikki Saari:
Television laittajat, jotka laittoivat Jumalan seurakunnan vastaisesti sen, astuivat Jumalan seurakunnan (valtakunnan) hengestä toiseen henkeen: maailman henkeen.
Erkki Reinikainen:
Jumalan Hengen tuulet ovat puhaltaneet näinä päivinä.
Parannuksenteko väärästä tai kuivasta hengestä: merkit väärästä hengestä.
Usko kulkee edellä hyvän omantunnon, emme jää elämään synnissä. Jos jäämme elämään synnissä, tulee hengen vika. Sitä ei aina näe itsessä, vaan se täytyy meille toisten taholta sanoa synnyksi. Rakkaus katoaa, tulee riidat seurakuntaan.
Pelkään, että ei kävisi niin, että vain sitten uskotaan, kun käy tekemässä väärästä hengestä parannuksen. Säilytämme Pyhän Hengen vaikutuksen kautta uskonvanhurskauden.
Julkirippi - salarippi:
Missä rikotaan julkisesti Jumalan seurakuntaa vastaan, se korjataan julkiripissä. Salaripissä hoidetaan henkilökohtaiset asiat. Tarvittaessa käydään myös "filistealaisten" leirissä. Uskon kautta Kristuksen päälle, pysykää tässä vapaudessa. Jumalan teko se on.
Kososlaisen väärän hengen merkkejä:
- vaarallinen
- ulkonaisesti hurskaan näköinen raateleva susi
- syö lampaanlihaa takanapäin: puhuu pahaa toisista jumalanlapsista
- kohdistaa arvostelunsa johtokuntaa vastaan
- ankara lakihenki, totuudella ruoskitaan
- Esimerkki 1951 Helsingissä kuullusta saarnasta.Se oli opillisesti oikea, mutta siinä oli ankara ruoskinta. Kososlaisuus keräsi Helsingisä ympärilleen valiojoukkoa
- lihanvapauden henki: suo itselleen vapauksia, mutta ei toisille
- se on omamuotoinen: toimii näkyvässä taistelussa muita eri henkiä vastaan, paitsi itseään
- Helsingissä esiintyneet väärät kiitokset ja opit
J.P.:
Onko P--li K:n ympärillä joukko?
Heikki Saari:
Kososlaisuuden eräs piirre on ripin pyhyyden jalkoihin tallaaminen: lain henki. Saatetaan joutua ripin lain alle, aina tarkempaan ja tarkempaan ripittäytymiseen.
Sielunhoidollisia puheenvuoroja
d)
Heikki Saari: Oikea saarnaaja ei ole koskaan hyvä. Silloin kun puhujaa käydään ihastelemaan, on Ylkä jäänyt persoonan varjoon.
J.P.:
Ilmoitus seurakunnalle aikaisemmin sidotuista, parannukseen taipumattomista M. K:sta. A.P:stä, T.K:sta ja A.M:stä. Todettiin heidän jäävän sidottuun tilaan ulkopuolelle Jumalan valtakunnan.
Heikki Saari:
Puheenvuoroissa neuvottiin, että tämän kokouksen asioita ei viedä tiedoksi jumalattomille maailmaan. Se olisi päärlyjen heittämistä sioille.
S.P.:
Puheenvuorossa S-veli esitti toivomuksen, että E-liikkeen palveluksessa oleville, Helsinki-Järvenpää-seudun alueella olisi hyvä järjestää yhteinen kokoontuminen lähiaikoina.
Tilaisuuden puheenjohtaja J.P. totesi, että Jumala on meitä hoitanut, syntiä on saatu upottaa armomereen
Loppurukous: Veli Heikki Saari
Päätösvirsi 438.
Tilaisuus jatkui ruokatauon jälkeen klo 18.00. Puheenjohtajana toimi veli N.M. ja sihteerinä P.K.
Sielunhoidollisia puheenvuoroja
c)
J.P.:
Puheenvuorossa tuotiin esille esimerkki amerikkalaisesta "pollarilaisuuden" eri hengestä, jossa ryhdyttiin (riehaannuttiin) pian seurojen alettua kiittämään (liikutuksiin). Rinnastus Helsingissä vaikuttaneisiin ns. "kiittäjätyttöihin", joiden omantunnon pohjatila osoittautui myöhemmissä hoitotoimenpidetilaisuuksissa epäraittiiksi. Viittaus samalla muutamiin tuonnoisiin helsinkiläisiin nuoriin puhujiin, jotka olivat "hörpännet" itseensä väärää henkeä ja jotka em. kiittämiset todetessaan kasvoivat omissa luuloissaan saarnaajina.
Heikki Saari:
Television laittajat, jotka laittoivat Jumalan seurakunnan vastaisesti sen, astuivat Jumalan seurakunnan (valtakunnan) hengestä toiseen henkeen: maailman henkeen.
Erkki Reinikainen:
Jumalan Hengen tuulet ovat puhaltaneet näinä päivinä.
Parannuksenteko väärästä tai kuivasta hengestä: merkit väärästä hengestä.
Usko kulkee edellä hyvän omantunnon, emme jää elämään synnissä. Jos jäämme elämään synnissä, tulee hengen vika. Sitä ei aina näe itsessä, vaan se täytyy meille toisten taholta sanoa synnyksi. Rakkaus katoaa, tulee riidat seurakuntaan.
Pelkään, että ei kävisi niin, että vain sitten uskotaan, kun käy tekemässä väärästä hengestä parannuksen. Säilytämme Pyhän Hengen vaikutuksen kautta uskonvanhurskauden.
Julkirippi - salarippi:
Missä rikotaan julkisesti Jumalan seurakuntaa vastaan, se korjataan julkiripissä. Salaripissä hoidetaan henkilökohtaiset asiat. Tarvittaessa käydään myös "filistealaisten" leirissä. Uskon kautta Kristuksen päälle, pysykää tässä vapaudessa. Jumalan teko se on.
Kososlaisen väärän hengen merkkejä:
- vaarallinen
- ulkonaisesti hurskaan näköinen raateleva susi
- syö lampaanlihaa takanapäin: puhuu pahaa toisista jumalanlapsista
- kohdistaa arvostelunsa johtokuntaa vastaan
- ankara lakihenki, totuudella ruoskitaan
- Esimerkki 1951 Helsingissä kuullusta saarnasta.Se oli opillisesti oikea, mutta siinä oli ankara ruoskinta. Kososlaisuus keräsi Helsingisä ympärilleen valiojoukkoa
- lihanvapauden henki: suo itselleen vapauksia, mutta ei toisille
- se on omamuotoinen: toimii näkyvässä taistelussa muita eri henkiä vastaan, paitsi itseään
- Helsingissä esiintyneet väärät kiitokset ja opit
J.P.:
Onko P--li K:n ympärillä joukko?
Heikki Saari:
Kososlaisuuden eräs piirre on ripin pyhyyden jalkoihin tallaaminen: lain henki. Saatetaan joutua ripin lain alle, aina tarkempaan ja tarkempaan ripittäytymiseen.
Sielunhoidollisia puheenvuoroja
d)
Heikki Saari: Oikea saarnaaja ei ole koskaan hyvä. Silloin kun puhujaa käydään ihastelemaan, on Ylkä jäänyt persoonan varjoon.
J.P.:
Ilmoitus seurakunnalle aikaisemmin sidotuista, parannukseen taipumattomista M. K:sta. A.P:stä, T.K:sta ja A.M:stä. Todettiin heidän jäävän sidottuun tilaan ulkopuolelle Jumalan valtakunnan.
Heikki Saari:
Puheenvuoroissa neuvottiin, että tämän kokouksen asioita ei viedä tiedoksi jumalattomille maailmaan. Se olisi päärlyjen heittämistä sioille.
S.P.:
Puheenvuorossa S-veli esitti toivomuksen, että E-liikkeen palveluksessa oleville, Helsinki-Järvenpää-seudun alueella olisi hyvä järjestää yhteinen kokoontuminen lähiaikoina.
Tilaisuuden puheenjohtaja J.P. totesi, että Jumala on meitä hoitanut, syntiä on saatu upottaa armomereen
Loppurukous: Veli Heikki Saari
Päätösvirsi 438.
tiistai 28. syyskuuta 2010
Lisää otteita Hgin seurakuntapäiviltä III
Alla lisää seurakuntapäivien puheenvuoroja. Katkoviivalla merkityistä kohdista on poistettu puheenvuoroja, joista joku voisi tunnistaa henkilön/henkilöt. Tärkeintä ei ole se, mitä kukin teki tai sanoi, vaan kuvata hoitokokousprosessia ja sen kulkua
L.R.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
K.A.: Teki Parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus
S.P.:: Selitti E-liikkeen taustaa. Tässä asiassa on ollut se hankaluus, että ennen Elanto oli (1940-luvulle asti) porvarillisenemmistöinen. Tilanne on muuttunut. Maalaisväestöllä on ollut selvänä tämä asia. Nuoria on täällä Helsingissä houkuteltu erilaisilla eduilla. Vanhemmilla täällä Helsingissä on tässä asiassa ollut valvomattomuus ja nuorilla sitten tottelemattomuus
M.N.: Teki parannuksen itsensä kuivaamisesta. Siunaus .
H:n sisar: N-veli kertoi sisaren asian seurakunnalle. Sisar oli joutunut kososlaisuuteen ja kiittänyt "kylmästi" ja pyysi siunausta. Siunaus.
K.R.: Olen saanut parannuksen armon kuivasta hengestä. Olen saanut varmasti kososlaisia tartuntoja, saanko anteeksi. Siunaus.
-------
T.S.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. S iunaus.
H.H.: Teki parannuksen katkerasta hengestä ja tyytymättömyydestä. Siunaus.
L.E.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus .
S.V.: Teki parannuksen pappiseriseuran hengestä ja kososlaisuudesta. Siunaus.
K.K.: Teki parannuksen kososlaisuudesta ja vaativasta hengestä. Siunaus.
V.K.: Minua on hoidettu helmikuussa. Pohja on kososlaisuudessa. Olen joutunut selvästi kososlaisuuteen. Teki tästä parannuksen. Siunaus.
P:n sisar: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
R:V.: Tultuamme tänne ihmettelimme tätä henkeä, en tuntenut oloani kotoisaksi, henkeen tottui ja olen ollut voimaton. Kososlaisuus on ollut pohjana. Teki parannuksen tästä. Siunaus.
---------
S.E.: Teki parannuksen hempeästä hengestä ja lihanvapaudesta. Siunaus.
N.S.: Teki parannuksen hempeästä hengestä, jonka oli saanut jo kotoa. Siunaus.
P.A.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
M.T.: Teki parannuksen kiintymisestä _ _:n persoonaan. Siunaus.
L.P.: Teki parannuksen hempeästä hengestä ja kososlaisuudesta. Siunaus
R.S.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
R.A.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
------
M.L.: Olen tukenut niitä, jotka ovat olleet väärässä 50-luvulta asti. Kososlaisuus on ollut pohjana. Teki tästä parannuksen. Siunaus.
L.M.: Olen saanut tehdä parannuksen H:ssa hempeästä hengestä. En ole jaksanut korjata täällä. Saanko anteeksi. Siunaus .
L.J.: Teki parannuksen hempeydestä. Siunaus.
R.J.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
H.H.: Teki parannuksen väärästä hengestä, joka on ilmennyt kuivana henkenä, hempeänä henkenä ja rippioppina. Turun henki on myös liittynyt tähän. Siunaus.
H.S.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
L.S.: Olen saanut parannuksen armon kesällä hempeästä hengestä. En ole sitä täällä korjannut. Saanko anteeksi. Siunaus.
N.M.: Teki parannuksen kuivasta ja hempeästä hengestä, jossa ollut pohjana kososlaisuus. Siunaus
N.S.: Teki parannuksen kuivasta ja hempeästä hengestä, jossa ollut pohjana kososlaisuus. Siunaus
R.O.: Pyysi siunausta. Siunaus.
R.M.: Olen ihaillut _ _:a ja puoltanut kotona eriseuraan joutuneita. Teki tästä parannuksen. Siunaus.
L.K.: Teki parannuksen E-liikkeen jäsenyydestä. Siunaus.
L.R.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
K.A.: Teki Parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus
S.P.:: Selitti E-liikkeen taustaa. Tässä asiassa on ollut se hankaluus, että ennen Elanto oli (1940-luvulle asti) porvarillisenemmistöinen. Tilanne on muuttunut. Maalaisväestöllä on ollut selvänä tämä asia. Nuoria on täällä Helsingissä houkuteltu erilaisilla eduilla. Vanhemmilla täällä Helsingissä on tässä asiassa ollut valvomattomuus ja nuorilla sitten tottelemattomuus
M.N.: Teki parannuksen itsensä kuivaamisesta. Siunaus .
H:n sisar: N-veli kertoi sisaren asian seurakunnalle. Sisar oli joutunut kososlaisuuteen ja kiittänyt "kylmästi" ja pyysi siunausta. Siunaus.
K.R.: Olen saanut parannuksen armon kuivasta hengestä. Olen saanut varmasti kososlaisia tartuntoja, saanko anteeksi. Siunaus.
-------
T.S.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. S iunaus.
H.H.: Teki parannuksen katkerasta hengestä ja tyytymättömyydestä. Siunaus.
L.E.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus .
S.V.: Teki parannuksen pappiseriseuran hengestä ja kososlaisuudesta. Siunaus.
K.K.: Teki parannuksen kososlaisuudesta ja vaativasta hengestä. Siunaus.
V.K.: Minua on hoidettu helmikuussa. Pohja on kososlaisuudessa. Olen joutunut selvästi kososlaisuuteen. Teki tästä parannuksen. Siunaus.
P:n sisar: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
R:V.: Tultuamme tänne ihmettelimme tätä henkeä, en tuntenut oloani kotoisaksi, henkeen tottui ja olen ollut voimaton. Kososlaisuus on ollut pohjana. Teki parannuksen tästä. Siunaus.
---------
S.E.: Teki parannuksen hempeästä hengestä ja lihanvapaudesta. Siunaus.
N.S.: Teki parannuksen hempeästä hengestä, jonka oli saanut jo kotoa. Siunaus.
P.A.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
M.T.: Teki parannuksen kiintymisestä _ _:n persoonaan. Siunaus.
L.P.: Teki parannuksen hempeästä hengestä ja kososlaisuudesta. Siunaus
R.S.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
R.A.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
------
M.L.: Olen tukenut niitä, jotka ovat olleet väärässä 50-luvulta asti. Kososlaisuus on ollut pohjana. Teki tästä parannuksen. Siunaus.
L.M.: Olen saanut tehdä parannuksen H:ssa hempeästä hengestä. En ole jaksanut korjata täällä. Saanko anteeksi. Siunaus .
L.J.: Teki parannuksen hempeydestä. Siunaus.
R.J.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
H.H.: Teki parannuksen väärästä hengestä, joka on ilmennyt kuivana henkenä, hempeänä henkenä ja rippioppina. Turun henki on myös liittynyt tähän. Siunaus.
H.S.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
L.S.: Olen saanut parannuksen armon kesällä hempeästä hengestä. En ole sitä täällä korjannut. Saanko anteeksi. Siunaus.
N.M.: Teki parannuksen kuivasta ja hempeästä hengestä, jossa ollut pohjana kososlaisuus. Siunaus
N.S.: Teki parannuksen kuivasta ja hempeästä hengestä, jossa ollut pohjana kososlaisuus. Siunaus
R.O.: Pyysi siunausta. Siunaus.
R.M.: Olen ihaillut _ _:a ja puoltanut kotona eriseuraan joutuneita. Teki tästä parannuksen. Siunaus.
L.K.: Teki parannuksen E-liikkeen jäsenyydestä. Siunaus.
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
Lisää otteita Hgin seurakuntapäiviltä II
Helsingin Rauhanyhdistys - seurakuntapäivät 29.10.1978. Tässä pätkä seurakuntapäivien kulusta:
Kahvitauon jälkeen puheenjohtajaksi tuli J.P. ja sihteeriksi T.T.
J.P.:
Olemme yhdessä nähneet, että neuvonpito on tapahtunut Jumalan tahtomana. Paljon asioita on saatu korjata. Erityisesti on saanut tulla esille kososlaisuus, joka on ollut Helsingissä 1940-luvulta asti. Vuonna 1962 kososlaisuus tuli erityisesti esille. Tällöin jäi monille katkeruus, joka on ilmennyt myös johtokuntaa vastaan nousemisena. Myös pappiseriseuran henki ja kysymys Elannon jäsenyydestä on tuotu esille puheenvuoroissa.
T.V.:Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
K.J.: Teki parannuksen kososlaisuudesta ja Elannon jäsenyydestä. Siunaus.
V.M.: Teki parannuksen Elannon jäsenyydestä Siunaus .
I.M.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus
M.E.: Teki parannuksen Elannon jäsenyydestä. Siunaus
M.T.: Teki parannuksen kososlaisuudesta ja Elannon jäsenyydestä. Siunaus.
H.M.: Tulin 1960-luvun alussa Helsinkiin ja muutin 1961 Rekolaan. Rekolassa pidetyissä seuroissa joskus 1961-62 oli kehotettu joitakin R:n kannattajia parannukseen. Siunasimme kuitenkin näitä kannattajia (=kososlaisia) joutuen hempeään henkeen. H.M. teki tästä hempeästä hengestä parannuksen. Siunaus.
P.S.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus .
K.A.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
K.H.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
P.V.: Teki parannuksen Elannon jäsenyydestä Siunaus.
M.V: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
N.K.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus
N.S.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus
N.T.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
P.P.: Olen suosinut Elantoa ja joutunut siihen henkeen ja hempeyteen. Siunaus
P.J.: Kaikki em. P.P.:n asiassa johtuu kososlaisuudesta,josta olet saanut parannuksen armon.
H.P.: Teki parannuksen "kiittäjätyttöjen" puoltamisesta ja E-liikkeen kortin käyttämisestä. Siunaus.
R.H.: Teki Parannuksen hempeydestä ja E-liikkeen jäsenyydestä.
P. J.; Pyytäisin Heikki Saarta käyttämään puheenvuoron E-liikkeen jäsenyydestä, siitä, miksi kristitty ei voi siihen kuulua.
Saari Heikki : E-liikkeellä on marxilainen pohja, jumalankielteisyysoppi. Sieltä ei edes kannatuksen vuoksi ole syytä ostaa.
Kahvitauon jälkeen puheenjohtajaksi tuli J.P. ja sihteeriksi T.T.
J.P.:
Olemme yhdessä nähneet, että neuvonpito on tapahtunut Jumalan tahtomana. Paljon asioita on saatu korjata. Erityisesti on saanut tulla esille kososlaisuus, joka on ollut Helsingissä 1940-luvulta asti. Vuonna 1962 kososlaisuus tuli erityisesti esille. Tällöin jäi monille katkeruus, joka on ilmennyt myös johtokuntaa vastaan nousemisena. Myös pappiseriseuran henki ja kysymys Elannon jäsenyydestä on tuotu esille puheenvuoroissa.
T.V.:Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
K.J.: Teki parannuksen kososlaisuudesta ja Elannon jäsenyydestä. Siunaus.
V.M.: Teki parannuksen Elannon jäsenyydestä Siunaus .
I.M.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus
M.E.: Teki parannuksen Elannon jäsenyydestä. Siunaus
M.T.: Teki parannuksen kososlaisuudesta ja Elannon jäsenyydestä. Siunaus.
H.M.: Tulin 1960-luvun alussa Helsinkiin ja muutin 1961 Rekolaan. Rekolassa pidetyissä seuroissa joskus 1961-62 oli kehotettu joitakin R:n kannattajia parannukseen. Siunasimme kuitenkin näitä kannattajia (=kososlaisia) joutuen hempeään henkeen. H.M. teki tästä hempeästä hengestä parannuksen. Siunaus.
P.S.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus .
K.A.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
K.H.: Teki parannuksen hempeästä hengestä. Siunaus.
P.V.: Teki parannuksen Elannon jäsenyydestä Siunaus.
M.V: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
N.K.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus
N.S.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus
N.T.: Teki parannuksen kososlaisuudesta. Siunaus.
P.P.: Olen suosinut Elantoa ja joutunut siihen henkeen ja hempeyteen. Siunaus
P.J.: Kaikki em. P.P.:n asiassa johtuu kososlaisuudesta,josta olet saanut parannuksen armon.
H.P.: Teki parannuksen "kiittäjätyttöjen" puoltamisesta ja E-liikkeen kortin käyttämisestä. Siunaus.
R.H.: Teki Parannuksen hempeydestä ja E-liikkeen jäsenyydestä.
P. J.; Pyytäisin Heikki Saarta käyttämään puheenvuoron E-liikkeen jäsenyydestä, siitä, miksi kristitty ei voi siihen kuulua.
Saari Heikki : E-liikkeellä on marxilainen pohja, jumalankielteisyysoppi. Sieltä ei edes kannatuksen vuoksi ole syytä ostaa.
lauantai 25. syyskuuta 2010
Lisää otteita Hgin seurakuntapäiviltä
HELSINGIN RAUHANYHDISTYKSEN SEURAKUNTAPÄIVÄT
29.10.1978 klo 13.00 - 22.00
Helsingin Rauhanyhdistys, Fredrikinkatu 61 A, 00100 Helsinki 10
Runsaslukuisesti Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Porvoon ja Rekolan rauhanyhdistysten jäseniä
Aloitus
Veisattiin virsi 387: 1-3. Veli E.R. piti alkurukouksen.
Helsingin Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja veli T.K. avasi tilaisuuden.
Puheenjohtajiksi valittiin veljet N.M ja J.P. ja sihteereiksi P.K. ja T.T.
l. Alustus
Veli Heikki Saari piti alustuksen "Omantunnon talous" (l Tim. 1: 19-20)
Poimintoja alustuksesta:
Vain uskon kautta päästään sovintoon Jumalan kanssa. Tällöin saadaan hengen laki sydämeen. Omantunnon taloutta ei voida hoitaa, jos ei ole elämän valkeutta ja voimaa Kristuksesta vuotavana. Sydämen uskolla Jumala puhdistaa sydämen hengen pyhityksen kautta. Mistä saadaan tällainen valo? Ajankohtaisesta evankeliumista. Uskovaisen tulee nähdä aina aika, jota eletään. Kristuksen aikaa ja armotalouden merkkejä eivät farisealaiset tunteneet. Nyt on uskonelämän raittiuden aika. Profeetta Daniel on ennustanut: "Monta puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pitävät jumalattoman menon, ja jumalattomat ei näitä tottele, mutta ymmärtäväiset ottavat näistä vaarin." (Dan. 12: 10) Jumalattomia on myös Jumalan valtakunnassa: luikahtaneet. Paavali antoi kaksi saarnaajaa saatanan haltuun. Kaiken takana oli kuitenkin rakkaus kuritukseksi. He olivat menettäneet uskon ja hyvän omantunnon.
Esimerkki uusheränneestä ihmisestä, joka sanoi: "Ennen minä siellä kotonakin tein parannusta, mutta olen sen heittänyt pois." Seurakunta kävi näkymään viallisena sekä myös oikea oppi.
Vääryyden rahat ja tavarat käytiin hoitamaan paikoilleen Ei kuitenkaan Jumalan valtakunnan kassaan! (Sakkeus)
Pyhä Henki neuvoo, ei kuitenkaan laillisesti. Jumala vaikuttaa uskon kautta kuuliaisuuteen. Asioiden korjaaminen on aina vaikeaa. Rukoillen saa pyytää voimaa ja apua. Jumala antaa sitä.
Emme omilla päätöksillä ja voimalla saa armon valoa. Se saadaan evankeliumista Jumalan seurakunnassa. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja opettaa: "Kuin sanotaan: tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, niin älkäät paaduttako sydämiänne, niin kuin haikeudessa tapahtui." (Hebr. 3: 15)
Jeesus opetti rukoilemaan: "Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme." Ei vain ajallinen, mutta myös hengellinen leipämme.
Näin säilytämme uskon hyvässä omassatunnossa.
2. Keskustelua/Sielunhoidollisia puheenvuoroja.
S.P.:
Parannukseen ja korjaukseen kehottava puheenvuoro osoitettuna tilaisuudessa mahdollisesti mukana oleville ns. "pappiseriseurassa" itsensä turmelleille vielä asiansa hoitamattomille henkilöille.
Sielunhoidollisia puheenvuoroja,
a) E.R.:
Sellaiset synnit, jotka eivät ole olleet seurakuntaa vastaan julkisia, hoidetaan salaripissä. Julkiset seurakuntaa vastaan tehdyt synnit korjataan julkiripissä. On varottava, ettei tule julkirippioppia, joka olisi, parempi kuin salarippi.
29.10.1978 klo 13.00 - 22.00
Helsingin Rauhanyhdistys, Fredrikinkatu 61 A, 00100 Helsinki 10
Runsaslukuisesti Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Porvoon ja Rekolan rauhanyhdistysten jäseniä
Aloitus
Veisattiin virsi 387: 1-3. Veli E.R. piti alkurukouksen.
Helsingin Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja veli T.K. avasi tilaisuuden.
Puheenjohtajiksi valittiin veljet N.M ja J.P. ja sihteereiksi P.K. ja T.T.
l. Alustus
Veli Heikki Saari piti alustuksen "Omantunnon talous" (l Tim. 1: 19-20)
Poimintoja alustuksesta:
Vain uskon kautta päästään sovintoon Jumalan kanssa. Tällöin saadaan hengen laki sydämeen. Omantunnon taloutta ei voida hoitaa, jos ei ole elämän valkeutta ja voimaa Kristuksesta vuotavana. Sydämen uskolla Jumala puhdistaa sydämen hengen pyhityksen kautta. Mistä saadaan tällainen valo? Ajankohtaisesta evankeliumista. Uskovaisen tulee nähdä aina aika, jota eletään. Kristuksen aikaa ja armotalouden merkkejä eivät farisealaiset tunteneet. Nyt on uskonelämän raittiuden aika. Profeetta Daniel on ennustanut: "Monta puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pitävät jumalattoman menon, ja jumalattomat ei näitä tottele, mutta ymmärtäväiset ottavat näistä vaarin." (Dan. 12: 10) Jumalattomia on myös Jumalan valtakunnassa: luikahtaneet. Paavali antoi kaksi saarnaajaa saatanan haltuun. Kaiken takana oli kuitenkin rakkaus kuritukseksi. He olivat menettäneet uskon ja hyvän omantunnon.
Esimerkki uusheränneestä ihmisestä, joka sanoi: "Ennen minä siellä kotonakin tein parannusta, mutta olen sen heittänyt pois." Seurakunta kävi näkymään viallisena sekä myös oikea oppi.
Vääryyden rahat ja tavarat käytiin hoitamaan paikoilleen Ei kuitenkaan Jumalan valtakunnan kassaan! (Sakkeus)
Pyhä Henki neuvoo, ei kuitenkaan laillisesti. Jumala vaikuttaa uskon kautta kuuliaisuuteen. Asioiden korjaaminen on aina vaikeaa. Rukoillen saa pyytää voimaa ja apua. Jumala antaa sitä.
Emme omilla päätöksillä ja voimalla saa armon valoa. Se saadaan evankeliumista Jumalan seurakunnassa. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja opettaa: "Kuin sanotaan: tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, niin älkäät paaduttako sydämiänne, niin kuin haikeudessa tapahtui." (Hebr. 3: 15)
Jeesus opetti rukoilemaan: "Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme." Ei vain ajallinen, mutta myös hengellinen leipämme.
Näin säilytämme uskon hyvässä omassatunnossa.
2. Keskustelua/Sielunhoidollisia puheenvuoroja.
S.P.:
Parannukseen ja korjaukseen kehottava puheenvuoro osoitettuna tilaisuudessa mahdollisesti mukana oleville ns. "pappiseriseurassa" itsensä turmelleille vielä asiansa hoitamattomille henkilöille.
Sielunhoidollisia puheenvuoroja,
a) E.R.:
Sellaiset synnit, jotka eivät ole olleet seurakuntaa vastaan julkisia, hoidetaan salaripissä. Julkiset seurakuntaa vastaan tehdyt synnit korjataan julkiripissä. On varottava, ettei tule julkirippioppia, joka olisi, parempi kuin salarippi.
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
Helsingin Rauhanyhdistys - Seurakuntapäivät 29.10.1978
Ote kokouksen pöytäkirjasta:
-----
Heikki Saari:
Puheenvuoroissa neuvottiin, että tämän kokouksen asioita ei viedä tiedoksi jumalattomille maailmaan. Se olisi päärlyjen heittämistä sioille.
-----
Heikki Saari:
Puheenvuoroissa neuvottiin, että tämän kokouksen asioita ei viedä tiedoksi jumalattomille maailmaan. Se olisi päärlyjen heittämistä sioille.
maanantai 20. syyskuuta 2010
Otteita kuulustelupöytäkirjoista - Osa VI
E.R:n poliisikuulustelupöytäkirja 30.12.1982, viimeinen osa
Luettuani pöytäkirjan, haluan tehdä, siihen muutamia korjauksia ja tarkennuksia.
Ensimmäinen yhteydenotto säätiön ja SRK:n välillä oli saamieni tietojen mukaan tapahtunut siten, että eräs pääjohtaja oli soittanut marraskuussa 1961 O.K:lle ja ehdottanut tapaamista. Se olikin järjestetty, ja pääjohtajan mukana oli ollut kansanedustaja. K:n, pääjohtajan ja kansanedustajan käymissä keskusteluisa oli tullut säätiön lahjoitusmahdollisuus esille ja johtanut myöhemmin käytännön lahjoitukseen. Kansanedustaja oli ilmeisesti ollut tuolloin SRK:n johtokunnan jäsen. Han oli ollut neuvottelussa SRK:n edustajana kenenkään tietämättä edes asiasta, itse itsensä valtuuttamana.
Sain kuulla säätiön lahjoituksista ja niiden yhteydessä järjestetyistä kokoontumisista ensimmäisen kerran 17.12.1965 Heinäpään seurakuntakodissa järjestetyssä johtokunnan kokouksessa. O. K:n näin ensimmäisen kerran Oulussa 22.2.1969 järjestetyssä johtokunnan kokouksessa, jossa hän antoi selostuksen asioista.
--------
Lopussa on lisäksi Reinikaisen selvitystä Amerikan-matkoistaan. Hän tuo voimakkaasti esille, ettei ole k.o. matkoiltaan saanut rahaa Suomeen tuotavaksi.
----
Ps. Lisää materiaalia sekä SYT-rahoista että muusta mielenkiintoisesta ilmestyy näille sivuille myös jatkossa
Luettuani pöytäkirjan, haluan tehdä, siihen muutamia korjauksia ja tarkennuksia.
Ensimmäinen yhteydenotto säätiön ja SRK:n välillä oli saamieni tietojen mukaan tapahtunut siten, että eräs pääjohtaja oli soittanut marraskuussa 1961 O.K:lle ja ehdottanut tapaamista. Se olikin järjestetty, ja pääjohtajan mukana oli ollut kansanedustaja. K:n, pääjohtajan ja kansanedustajan käymissä keskusteluisa oli tullut säätiön lahjoitusmahdollisuus esille ja johtanut myöhemmin käytännön lahjoitukseen. Kansanedustaja oli ilmeisesti ollut tuolloin SRK:n johtokunnan jäsen. Han oli ollut neuvottelussa SRK:n edustajana kenenkään tietämättä edes asiasta, itse itsensä valtuuttamana.
Sain kuulla säätiön lahjoituksista ja niiden yhteydessä järjestetyistä kokoontumisista ensimmäisen kerran 17.12.1965 Heinäpään seurakuntakodissa järjestetyssä johtokunnan kokouksessa. O. K:n näin ensimmäisen kerran Oulussa 22.2.1969 järjestetyssä johtokunnan kokouksessa, jossa hän antoi selostuksen asioista.
--------
Lopussa on lisäksi Reinikaisen selvitystä Amerikan-matkoistaan. Hän tuo voimakkaasti esille, ettei ole k.o. matkoiltaan saanut rahaa Suomeen tuotavaksi.
----
Ps. Lisää materiaalia sekä SYT-rahoista että muusta mielenkiintoisesta ilmestyy näille sivuille myös jatkossa
lauantai 18. syyskuuta 2010
Otteita kuulustelupöytäkirjoista - Osa V
E.R:n poliisikuulustelupöytäkirja 30.12.1982 jatkuu...
Toimikunta otti sitten yhteyden kansanedustajaan. Hänen kanssaan sovittiin käynnistä hänen kotonaan. En päässyt työesteitten vuoksi sinne, mutta toiset olivat menneet kansanedustajan kotiin. Kuulin heiltä, että he olivat odottaneet kansanedustajaa koko päivän ja tavanneet vasta pois ajaessaan hänet. Keskustelu oli ollut hankala, kiertelevä, eikä kansanedustaja ollut pystynyt selvittämään asiaa.
Tällä käynnillä oli tullut ilmeiseksi, ettei kansanedustaja enää voisi jatkaa SRK:n toiminnassa. Hänet jätettiin valitsematta johtokuntaan, ja yhteydet häneen katkesivat. Asia otettiin vielä esille työvaliokunnassa v. 1970-1971. Siellä todettiin, ettei SRK ollut rikkonut mitään maallista lakia ottaessaan lahjoituksen vastaan säätiöltä. Kuitenkin todettiin, että tässä on poikettu hyvästä ja oikeasta periaatteesta; "Lähetystyötä on tehtävä parattujen varoilla". Lahjoitusta ei olisi pitänyt ottaa tämän vuoksi vastaan. SRK:n johtokunnassa keskusteltiin vielä 27.2.1971 asiasta. S. ei ottanut asiaa esille, eikä puhunut siitä mitään. Kokoukseen kutsuttiin 8 johtokunnan ulkopuolista henkilöä ja heille selostettiin asia, sekä kysyttiin heidän mielipidettään asiasta. Silloin todettiin, että rahojen vastaanottamisessa ei rikottu maallisia lakeja, mutta lahjoituksesta olisi pitänyt kieltäytyä, koska lahjoitusvarat eivät olleet "parattujen varoja".
Lahjoituksen vastaanotossa mukana olleet saivat virheestään anteeksiannon.
Kansanedustajan toiminnan todettiin olleen hänen omaansa, joka oli ollut erillään SRK:n toiminnasta. Johtokunta teki vielä päätöksen, että asiasta annetaan selostus vuosikokoukselle. Minut valtuutettiin antamaan selostus. Annoin sen 3.7.1971 pidetyssä vuosikokouksessa. Esitin asian pääpiirteittäin, mutta en maininnut säätiön nimeä, koska säätiö ei halunnut sen tulevan yleiseen tietoon. Selostustani ei pöytäkirjattu. Lopuksi kysyin kokoukselta, tyydyttääkö selonteko, ja se hyväksyttiin yksimielisesti.
Asiasta on sen jälkeen ollut lukuisia lehtiartikkeleita. Rahojen on väitetty tulleen CIA:lta. Tämä ei varmasti pidä paikkaansa. Kertomani kaksi lahjoitusta ovat tulleet mainitsemaltani säätiöltä. SRK ei ole koskaan saanut rahaa ulkomailta. SRK:n ainoa tehtävä, jossa se tarvitsee rahaa, on evankeliumityö, ja siihen tarvittavat varat saadaan "parannuksen armon saaneilta".
Kaikki SRK:n varat, myös näinä säätiöltä tulleet lahjoitukset, ovat kiertäneet kirjanpidon kautta rnatka-- ja päivärahoina SRK: n järjestämien seurojen puhujille.
jatkuu...
Toimikunta otti sitten yhteyden kansanedustajaan. Hänen kanssaan sovittiin käynnistä hänen kotonaan. En päässyt työesteitten vuoksi sinne, mutta toiset olivat menneet kansanedustajan kotiin. Kuulin heiltä, että he olivat odottaneet kansanedustajaa koko päivän ja tavanneet vasta pois ajaessaan hänet. Keskustelu oli ollut hankala, kiertelevä, eikä kansanedustaja ollut pystynyt selvittämään asiaa.
Tällä käynnillä oli tullut ilmeiseksi, ettei kansanedustaja enää voisi jatkaa SRK:n toiminnassa. Hänet jätettiin valitsematta johtokuntaan, ja yhteydet häneen katkesivat. Asia otettiin vielä esille työvaliokunnassa v. 1970-1971. Siellä todettiin, ettei SRK ollut rikkonut mitään maallista lakia ottaessaan lahjoituksen vastaan säätiöltä. Kuitenkin todettiin, että tässä on poikettu hyvästä ja oikeasta periaatteesta; "Lähetystyötä on tehtävä parattujen varoilla". Lahjoitusta ei olisi pitänyt ottaa tämän vuoksi vastaan. SRK:n johtokunnassa keskusteltiin vielä 27.2.1971 asiasta. S. ei ottanut asiaa esille, eikä puhunut siitä mitään. Kokoukseen kutsuttiin 8 johtokunnan ulkopuolista henkilöä ja heille selostettiin asia, sekä kysyttiin heidän mielipidettään asiasta. Silloin todettiin, että rahojen vastaanottamisessa ei rikottu maallisia lakeja, mutta lahjoituksesta olisi pitänyt kieltäytyä, koska lahjoitusvarat eivät olleet "parattujen varoja".
Lahjoituksen vastaanotossa mukana olleet saivat virheestään anteeksiannon.
Kansanedustajan toiminnan todettiin olleen hänen omaansa, joka oli ollut erillään SRK:n toiminnasta. Johtokunta teki vielä päätöksen, että asiasta annetaan selostus vuosikokoukselle. Minut valtuutettiin antamaan selostus. Annoin sen 3.7.1971 pidetyssä vuosikokouksessa. Esitin asian pääpiirteittäin, mutta en maininnut säätiön nimeä, koska säätiö ei halunnut sen tulevan yleiseen tietoon. Selostustani ei pöytäkirjattu. Lopuksi kysyin kokoukselta, tyydyttääkö selonteko, ja se hyväksyttiin yksimielisesti.
Asiasta on sen jälkeen ollut lukuisia lehtiartikkeleita. Rahojen on väitetty tulleen CIA:lta. Tämä ei varmasti pidä paikkaansa. Kertomani kaksi lahjoitusta ovat tulleet mainitsemaltani säätiöltä. SRK ei ole koskaan saanut rahaa ulkomailta. SRK:n ainoa tehtävä, jossa se tarvitsee rahaa, on evankeliumityö, ja siihen tarvittavat varat saadaan "parannuksen armon saaneilta".
Kaikki SRK:n varat, myös näinä säätiöltä tulleet lahjoitukset, ovat kiertäneet kirjanpidon kautta rnatka-- ja päivärahoina SRK: n järjestämien seurojen puhujille.
jatkuu...
perjantai 17. syyskuuta 2010
Otteita kuulustelupöytäkirjoista - Osa IV
E.R:n poliisikuulustelupöytäkirja 30.12.1982 jatkuu...
Asia päätettiin ottaa esille Oulussa 22.2.1969 pidettävässä SRK:n johtokunnan kokouksessa. Kansanedustaja kutsuttiin tähän kokoukseen samoin kuin O. K:kin.
Kodissani pidettiin 20.2.1969 minun syntymäpäivätilaisuuttani, jossa oli läsnä mm. E.V. Kansanedustaja soitti hänelle ja ilmoitti haluavansa tavata hänet. V. lähti vaimonsa kanssa kotiinsa, jonne kansanedustaja oli tullut. Hän oli kertonut siellä asioita, mutta vaatinut ne "ripin taakse". Näin ollen kukaan ei tiedä, mitä hän oli puhunut.
Oulussa 22.2.1969 pidettyyn kokoukseen tuli O.K., mutta ei kansanedustaja. Hän oli silloin Kuivaniemellä eraan toisen kansanedustajan kanssa, matta kieltäytyi tulemasta kokoukseen. K:ki otti häneen yksityishenkilönäkin yhteyttä, mutta kansanedustaja ei tullut kokoukseen.
K. esitti selostuksen, jolloin vasta selvisi, että säätiön lähettämistä rahoista oli 305.000 markkaa jäänyt kansanedustajalle. Säätiö oli luullut kaikkien rahojen menneen SRK:Ile. SRK:ssa todettiin, että se hoitaa kansanedustajan sielullisen puolen. Jos se saadaan kuntoon, hän itse selvittää myös raha-asiat kuntoon,
P.S. oli kokouksessa ja käytti viisi puheenvuoroa, jotka olivat sisällöltään aivan samat: ”Ovatko säätiön ja SRK:n väliset asiat täysin kunnossa”. O.K. vakuutti, että SRK on huolehtinut tilityksestä, ja asiat ovat varmasti kunnossa,
K:n lähdettyä kokous teki päätöksen, että minun, K.M:n, H.S:n ja J. U:n on matkustettava Helsinkiin, mentävä siellä säätiön puheenjohtajan luo ja varmistettava, että asiat ovat varmasti kunnossa. Lähetystö matkusti Helsinkiin ja kävi 12.3.1969 puheenjohtajan luona. Paikalla oli myös O.K. Puheenjohtajalta kuulimme, että kaikki K:n kertoma pitää paikkansa. Meille myös vakuutettiin, että SRK on hoitanut tilityksen asiallisesti.
Jatkuu...
Asia päätettiin ottaa esille Oulussa 22.2.1969 pidettävässä SRK:n johtokunnan kokouksessa. Kansanedustaja kutsuttiin tähän kokoukseen samoin kuin O. K:kin.
Kodissani pidettiin 20.2.1969 minun syntymäpäivätilaisuuttani, jossa oli läsnä mm. E.V. Kansanedustaja soitti hänelle ja ilmoitti haluavansa tavata hänet. V. lähti vaimonsa kanssa kotiinsa, jonne kansanedustaja oli tullut. Hän oli kertonut siellä asioita, mutta vaatinut ne "ripin taakse". Näin ollen kukaan ei tiedä, mitä hän oli puhunut.
Oulussa 22.2.1969 pidettyyn kokoukseen tuli O.K., mutta ei kansanedustaja. Hän oli silloin Kuivaniemellä eraan toisen kansanedustajan kanssa, matta kieltäytyi tulemasta kokoukseen. K:ki otti häneen yksityishenkilönäkin yhteyttä, mutta kansanedustaja ei tullut kokoukseen.
K. esitti selostuksen, jolloin vasta selvisi, että säätiön lähettämistä rahoista oli 305.000 markkaa jäänyt kansanedustajalle. Säätiö oli luullut kaikkien rahojen menneen SRK:Ile. SRK:ssa todettiin, että se hoitaa kansanedustajan sielullisen puolen. Jos se saadaan kuntoon, hän itse selvittää myös raha-asiat kuntoon,
P.S. oli kokouksessa ja käytti viisi puheenvuoroa, jotka olivat sisällöltään aivan samat: ”Ovatko säätiön ja SRK:n väliset asiat täysin kunnossa”. O.K. vakuutti, että SRK on huolehtinut tilityksestä, ja asiat ovat varmasti kunnossa,
K:n lähdettyä kokous teki päätöksen, että minun, K.M:n, H.S:n ja J. U:n on matkustettava Helsinkiin, mentävä siellä säätiön puheenjohtajan luo ja varmistettava, että asiat ovat varmasti kunnossa. Lähetystö matkusti Helsinkiin ja kävi 12.3.1969 puheenjohtajan luona. Paikalla oli myös O.K. Puheenjohtajalta kuulimme, että kaikki K:n kertoma pitää paikkansa. Meille myös vakuutettiin, että SRK on hoitanut tilityksen asiallisesti.
Jatkuu...
lauantai 11. syyskuuta 2010
Mikä oli SYT?
Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 24.1.1994 artikkelin otsikolla:
TOTUUDEN VELJESKUNTA
Laajassa jutussa kerrottiin SYT:n syntyhistoriasta ja taistelusta rahan voimalla äärivasemmistoa vastaan. Tässä otteita tuosta artikkelista:
---------
Oikeistolaisten rahapiirien tukema salaperäinen säätiö on vaikuttanut 40 vuoden ajanyhteiskuntaamme sota-ajan oppien mukaisesti. Se raportoi kauan suojelupoliisille,ja uusista tiedoista päätellen sillä oli ehkä suhde muihinkin tiedustelupalveluihin...
...Kesäkuussa 1952 joukko keski-ikäisiä herrasmiehiä kokoontui mänttäläisen vuorineuvoksen luo perustamaan uutta järjestöä "lisääntyneen kommunismivaaran takia". Nimeksi tuli Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki Säätiö (SYT). Tarkoituksiksi kirjattiin "yhteiskunnan kehityksen edistäminen" ja "perusarvojen suojaaminen".
Aloitteentekijät olivat tohtori Keijo Alho, lakitieteen lisensiaatti Ukko Kivi-Koskinen, vuorineuvos Erik Serlachius ja varatuomari Tapani Virkkunen. Kaikki neljä lahjoittivat SYT:lle rahaa. Toiminnanjohtajaksi valittiin Osmo Kupiainen.
Poliittinen taistelu oli kiihkeää, huhuja tulvi, ja Suomen asemaa pidettiin epävakaana. Suojelupoliisi tarkkaili säätiön perustamista saadakseen selville, tuliko sille ehkä apua lännestä.
Perustajat tunsivat toisensa sota-ajalta, jolloin he taistelivat "henkisellä rintamalla". Talvisodan ja jatkosodan välissä oli syntynyt salainen järjestö SAT-VIA (Suomen Aseveliliiton Työjärjestö - Vapaus, Isänmaa, Aseveljeys). Tämä urkinta- ja tiedotuselin teki isänmaallista, kommunisminvastaista työtä laittomiakaan keinoja kaihtamatta, saksalaisten oppien mukaan.
Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki Säätiön johtoelimet vilisivät vanhoja Aseveliliiton ja SAT-VIA:n johtomiehiä: Keijo Alho, eversti V. A. M. Karikoski, Veikko Loppi, professori Rurik Pihkala, L. Arvi P. Poijärvi, Lauri Puntila, Matti Virkkunen . . .
...SYT:n syntymistä seurasi muiden mukana pääministeri Urho Kekkosen luottomies ja tiedonhankkija Kustaa Vilkuna, jolla oli tietokanavansa sekä lännen että idän vakoilupalveluihin CIA:han ja KGB:hen. Vilkuna julkaisi 1952 Kekkosen käyttämällä nimimerkillä kirjoituksen, jossa hän kertoi SAT-VIA:n "vouhkapoppoosta" ja väitti sen toimivan edelleen, nyt merentakaisiin voimiin nojaten. Ilkka Herlinin mukaan (Kivijalasta harjahirteen, 1993) Vilkunalla oli tiedossaan, että tohtori Alho Suomen Pankista oli käynyt hakemassa SYT:lle rahaa Länsi-Euroopasta. Laamanni Kivi-Koskinen, joka on ollut säätiössä alusta asti, sanoo, että Keijo Alho "saattoi" tehdä sellaisen matkan, muttei tuonut mitään rahoja...
... Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki Säätiö toimitti kommunisminvastaisia kirjoituksia lehtiin ja laati kiertokirjeitä, joissa paljastettiin kommunistien kanssa yhteistyössä olevia suomalaisia.
SYT myös välitti talouselämän johdolle tietoja, joiden yksi lähde oli korkea-arvoinen "vasikka" kommunistipuolueessa. SYT:n kerrotaan lähettäneen pitkän aikaa tietoja suojelupoliisillekin; säätiön toimisto oli Ratakadulla supon taloa vastapäätä.
"Emme koskaan jääneet hautomaan tietojamme", sanoo Kivi-Koskinen. "Kyllä ne menivät eteenpäin, ainakin Kekkoselle. Varatuomari Erkki Tynkkynen, joka pääasiassa hankki tiedot, ei kertonut mistä ne tulivat."
Hannu Rautkallion mukaan tiedot menivät supolta presidentille, kunnes Juhani Suomi pyysi säätiötä lähettämään raportit hänelle ulkoministeriöön. Ulkoministerinä oli silloin SYT:n apurahalla palkittu Keijo Korhonen.
Rautkallio arvelee (Neuvostovallan asialla, 1993), että kyseessä oli KGB:n operaatio: tällaista ketjua pitkin, mm. SYT:n kautta, välitettiinkin itse asiassa disinformaatiota eli harhatietoa Kekkosen KGB-suhteiden peittämiseksi ja leimattiin Skp "syylliseksi" vuoden 1961 noottiin.
SYT näyttää joka tapauksessa kiinnostaneen neuvostoliittolaisia. Joku laati säätiön suljetuista tilaisuuksista KGB:lle muistioita, ja esimerkiksi lokakuussa 1971 itse KGB:n päällikkö Juri Andropov toimitti näitä Nkp:n johdolle.
Juhani Suomi epäilee, että SYT yrittää tehdä itsestään tärkeämpää kuin se olikaan.
"Sen raportit eivät menneet Kekkoselle. Paljon parempia tietoja kommunisteista saatiin Veikko Puskalan verkostolta. Supolla oli aina hyviä lähteitä Skp:n johdossa, eikä se tarvinnut välikätenä SYT:tä", Suomi sanoo.
"Kekkoseen SYT liittyy vain siten, että se rahoitti Kekkos-vastaista propagandaa vuoden 1956 vaaleissa."...
...Säätiön valtuuskunnan nimiluettelot eri vuosilta ovat kuin talouselämän Kuka kukin on: Aarne J. Aarnio, Waldemar Bühler, Sven Fazer, Casimir Ehrnrooth, Päiviö Hetemäki, Ahti Hirvonen, Jaakko Lassila, Johan Nykopp, Erik Serlachius, Pentti Somerto, Mika Tiivola, Erik Tuomas-Kettunen, Matti Virkkunen . . .
...SYT rahoitti tutkimuksia torjuakseen yhteiskunnan "kielteisiä ilmiöitä". Apurahoja sai helposti, jos tutki maanpuolustusta, sotilaspsykologiaa, työnjohtoa, äänestämistä, asenteita, nuorisoa tai kommunisteja. "Totaalinen sota", josta jo SAT-VIA puhui, nousi 1950-luvulla taas aiheeksi.
Viime vuosina tyypillinen apurahan saaja on ollut iäkäs miespuolinen ja poliittisesti oikeistolainen johtava toimittaja. "Nuorisoakin" suositaan: Jyrki Vesikansa sai säätiön markkinatalouden rahastosta ensin apurahan kirjan tekoon ja sitten tunnustuspalkinnon journalistin työstä. Jukka Tarkka sai rahaa kirjaa varten, ja seuraavana vuonna säätiö postitti tätä teosta (Ei Stalin eikä Hitler) ilmaiseksi historianopettajille.
Työväenliikkeen edustajiakin on ollut jaolla. Heti ensimmäisellä kerralla (1953) stipendin sai tunnettu asevelisosialisti Yrjö "Jahvetti" Kilpeläinen, joka oli propagandasodan tuntija ja entinen Valpon avustaja. Seuraavana vuonna apurahaa sai lupaavana nuorena kykynä pidetty Mauno Koivisto, joka tutki Turun sataman sosiaalisia suhteita...
...SYT esimerkiksi lahjoitti vaalien edellä 1962 ja 1966 runsaasti suuryrityksiltä saatua rahaa lestadiolaisille, mutta osa rahavirrasta näyttääkin päätyneen "pimeästi" eräälle maalaisliittolaiselle säätiölle.
Jupakasta tuli pitkä ja katkera. Poliisi tutki papereita ja kuulusteli. Kirjanpito oli hävitetty ja syyteoikeuskin vanhentunut. Oikeuskansleri vastasi kantelijoille 1983, ettei asia antanut enää aihetta toimenpiteisiin.
SYT oli tehnyt kaikkensa "nostaakseen äänestysaktiivisuutta" jo vuoden 1958 vaaleissa. Kommunistien voiton jälkeen se käynnisti laajat tutkimukset heidän menestyksensä syistä. Juuri silloin näyttää syntyneen päätös saarnaajien ja uskonnollisten järjestöjen rahoittamisesta.
"En tiedä, miten sillä oli määrä vaikuttaa", Kivi-Koskinen sanoo. "Tarkoitusko? Kyllä se oli poliittinen. Ei meillä muita tarkoituksia ollutkaan."
Vuoden 1962 eduskuntavaalien yhteydessä SYT teki "epäpoliittisella sektorilla eräitä koetoimintoja". Salaperäisten "kokeiden" tuloksia tutki kaikkiaan kuusi tutkijaa vuosien ajan.
Vaalien edellä 1970 ja 1972 SYT pani toimeen laajan "äänioikeutettujen aktivointikampanjan".
SYT:n arkisto on suljettu ja turvassa pakkilaatikoissa "eri paikoissa". Alkuvuosina ei mielellään pantu paljon paperille.
Säätiön asiakirjoja löytyy useista arkistoista. "Eri tahoilta" näkyy tulleen jatkuvasti lahjoituksia. Niistä ei kerrota mitään, stipendejä lukuun ottamatta ei myöskään rahojen päämäärästä.
Vain vuoden 1991 vuosikertomus mainitsee lahjoittajia, mm. Repolan, SYP:n, IVO:n ja Urluksen. Summat ovat pieniä verrattuina takavuosien potteihin, ja toiminta näyttää vähäiseltä.
Kivi-Koskinen muistelee, että merkittäviä lahjoittajia olivat ennen SYP, KOP, Yhtyneet, Rauma-Repola ja Kymi. "Elinkeinoelämän kiinnostus väheni, kun olimme saaneet varsinaisen työsarkamme tehtyä - siis kun komukat oli saatu kuriin."...
...SYT:n papereista näkyy, että vasemmiston, lakkoliikehdinnän ja uhatun yhteiskuntarauhan lisäksi myös luonnonsuojelu- ja rauhanliikkeiden nousu tuotti säätiölle huolta.
Tällaiset "vallankumoukselliset yhden päämäärän liikkeet saavat selvästi todellista painoarvoaan suuremman julkisuuden ja tuntuman merkittävyydestä". SYT vaati "yksituumaisuutta".
SYT on työskennellyt tarmokkaasti militarismin puolesta. Se julkaisi Peitsi-nimistä maanpuolustuslehteä ja oli mukana Urlus-säätiön Suomalainen-lehdessä, jota jaettiin kauan ilmaiseksi jokaiseen kotiin.
Vuoden 1986 vuosiraportissaan SYT valitti, että Tshernobylin onnettomuuden takia "joutui koko energiapolitiikka tunnepohjaisten kansalaismielipiteiden armoille, jolloin rationaaliset näkökohdat saivat väistyä".
SYT totesi 1972, että sen tehtävä on tiedon ja totuuden levittäminen.
"Totuuden ja valheen raja" oli umpeutumassa varsinkin nuorison keskuudessa. "Vääristellyn tiedon ja totuudenvastaisten väitteiden laajamittainen ja häikäilemätön julkisuuteen saattaminen on päässyt pahasti hämärtämään oikeata käsitystä suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja kansamme historiasta."
TOTUUDEN VELJESKUNTA
Laajassa jutussa kerrottiin SYT:n syntyhistoriasta ja taistelusta rahan voimalla äärivasemmistoa vastaan. Tässä otteita tuosta artikkelista:
---------
Oikeistolaisten rahapiirien tukema salaperäinen säätiö on vaikuttanut 40 vuoden ajanyhteiskuntaamme sota-ajan oppien mukaisesti. Se raportoi kauan suojelupoliisille,ja uusista tiedoista päätellen sillä oli ehkä suhde muihinkin tiedustelupalveluihin...
...Kesäkuussa 1952 joukko keski-ikäisiä herrasmiehiä kokoontui mänttäläisen vuorineuvoksen luo perustamaan uutta järjestöä "lisääntyneen kommunismivaaran takia". Nimeksi tuli Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki Säätiö (SYT). Tarkoituksiksi kirjattiin "yhteiskunnan kehityksen edistäminen" ja "perusarvojen suojaaminen".
Aloitteentekijät olivat tohtori Keijo Alho, lakitieteen lisensiaatti Ukko Kivi-Koskinen, vuorineuvos Erik Serlachius ja varatuomari Tapani Virkkunen. Kaikki neljä lahjoittivat SYT:lle rahaa. Toiminnanjohtajaksi valittiin Osmo Kupiainen.
Poliittinen taistelu oli kiihkeää, huhuja tulvi, ja Suomen asemaa pidettiin epävakaana. Suojelupoliisi tarkkaili säätiön perustamista saadakseen selville, tuliko sille ehkä apua lännestä.
Perustajat tunsivat toisensa sota-ajalta, jolloin he taistelivat "henkisellä rintamalla". Talvisodan ja jatkosodan välissä oli syntynyt salainen järjestö SAT-VIA (Suomen Aseveliliiton Työjärjestö - Vapaus, Isänmaa, Aseveljeys). Tämä urkinta- ja tiedotuselin teki isänmaallista, kommunisminvastaista työtä laittomiakaan keinoja kaihtamatta, saksalaisten oppien mukaan.
Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki Säätiön johtoelimet vilisivät vanhoja Aseveliliiton ja SAT-VIA:n johtomiehiä: Keijo Alho, eversti V. A. M. Karikoski, Veikko Loppi, professori Rurik Pihkala, L. Arvi P. Poijärvi, Lauri Puntila, Matti Virkkunen . . .
...SYT:n syntymistä seurasi muiden mukana pääministeri Urho Kekkosen luottomies ja tiedonhankkija Kustaa Vilkuna, jolla oli tietokanavansa sekä lännen että idän vakoilupalveluihin CIA:han ja KGB:hen. Vilkuna julkaisi 1952 Kekkosen käyttämällä nimimerkillä kirjoituksen, jossa hän kertoi SAT-VIA:n "vouhkapoppoosta" ja väitti sen toimivan edelleen, nyt merentakaisiin voimiin nojaten. Ilkka Herlinin mukaan (Kivijalasta harjahirteen, 1993) Vilkunalla oli tiedossaan, että tohtori Alho Suomen Pankista oli käynyt hakemassa SYT:lle rahaa Länsi-Euroopasta. Laamanni Kivi-Koskinen, joka on ollut säätiössä alusta asti, sanoo, että Keijo Alho "saattoi" tehdä sellaisen matkan, muttei tuonut mitään rahoja...
... Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki Säätiö toimitti kommunisminvastaisia kirjoituksia lehtiin ja laati kiertokirjeitä, joissa paljastettiin kommunistien kanssa yhteistyössä olevia suomalaisia.
SYT myös välitti talouselämän johdolle tietoja, joiden yksi lähde oli korkea-arvoinen "vasikka" kommunistipuolueessa. SYT:n kerrotaan lähettäneen pitkän aikaa tietoja suojelupoliisillekin; säätiön toimisto oli Ratakadulla supon taloa vastapäätä.
"Emme koskaan jääneet hautomaan tietojamme", sanoo Kivi-Koskinen. "Kyllä ne menivät eteenpäin, ainakin Kekkoselle. Varatuomari Erkki Tynkkynen, joka pääasiassa hankki tiedot, ei kertonut mistä ne tulivat."
Hannu Rautkallion mukaan tiedot menivät supolta presidentille, kunnes Juhani Suomi pyysi säätiötä lähettämään raportit hänelle ulkoministeriöön. Ulkoministerinä oli silloin SYT:n apurahalla palkittu Keijo Korhonen.
Rautkallio arvelee (Neuvostovallan asialla, 1993), että kyseessä oli KGB:n operaatio: tällaista ketjua pitkin, mm. SYT:n kautta, välitettiinkin itse asiassa disinformaatiota eli harhatietoa Kekkosen KGB-suhteiden peittämiseksi ja leimattiin Skp "syylliseksi" vuoden 1961 noottiin.
SYT näyttää joka tapauksessa kiinnostaneen neuvostoliittolaisia. Joku laati säätiön suljetuista tilaisuuksista KGB:lle muistioita, ja esimerkiksi lokakuussa 1971 itse KGB:n päällikkö Juri Andropov toimitti näitä Nkp:n johdolle.
Juhani Suomi epäilee, että SYT yrittää tehdä itsestään tärkeämpää kuin se olikaan.
"Sen raportit eivät menneet Kekkoselle. Paljon parempia tietoja kommunisteista saatiin Veikko Puskalan verkostolta. Supolla oli aina hyviä lähteitä Skp:n johdossa, eikä se tarvinnut välikätenä SYT:tä", Suomi sanoo.
"Kekkoseen SYT liittyy vain siten, että se rahoitti Kekkos-vastaista propagandaa vuoden 1956 vaaleissa."...
...Säätiön valtuuskunnan nimiluettelot eri vuosilta ovat kuin talouselämän Kuka kukin on: Aarne J. Aarnio, Waldemar Bühler, Sven Fazer, Casimir Ehrnrooth, Päiviö Hetemäki, Ahti Hirvonen, Jaakko Lassila, Johan Nykopp, Erik Serlachius, Pentti Somerto, Mika Tiivola, Erik Tuomas-Kettunen, Matti Virkkunen . . .
...SYT rahoitti tutkimuksia torjuakseen yhteiskunnan "kielteisiä ilmiöitä". Apurahoja sai helposti, jos tutki maanpuolustusta, sotilaspsykologiaa, työnjohtoa, äänestämistä, asenteita, nuorisoa tai kommunisteja. "Totaalinen sota", josta jo SAT-VIA puhui, nousi 1950-luvulla taas aiheeksi.
Viime vuosina tyypillinen apurahan saaja on ollut iäkäs miespuolinen ja poliittisesti oikeistolainen johtava toimittaja. "Nuorisoakin" suositaan: Jyrki Vesikansa sai säätiön markkinatalouden rahastosta ensin apurahan kirjan tekoon ja sitten tunnustuspalkinnon journalistin työstä. Jukka Tarkka sai rahaa kirjaa varten, ja seuraavana vuonna säätiö postitti tätä teosta (Ei Stalin eikä Hitler) ilmaiseksi historianopettajille.
Työväenliikkeen edustajiakin on ollut jaolla. Heti ensimmäisellä kerralla (1953) stipendin sai tunnettu asevelisosialisti Yrjö "Jahvetti" Kilpeläinen, joka oli propagandasodan tuntija ja entinen Valpon avustaja. Seuraavana vuonna apurahaa sai lupaavana nuorena kykynä pidetty Mauno Koivisto, joka tutki Turun sataman sosiaalisia suhteita...
...SYT esimerkiksi lahjoitti vaalien edellä 1962 ja 1966 runsaasti suuryrityksiltä saatua rahaa lestadiolaisille, mutta osa rahavirrasta näyttääkin päätyneen "pimeästi" eräälle maalaisliittolaiselle säätiölle.
Jupakasta tuli pitkä ja katkera. Poliisi tutki papereita ja kuulusteli. Kirjanpito oli hävitetty ja syyteoikeuskin vanhentunut. Oikeuskansleri vastasi kantelijoille 1983, ettei asia antanut enää aihetta toimenpiteisiin.
SYT oli tehnyt kaikkensa "nostaakseen äänestysaktiivisuutta" jo vuoden 1958 vaaleissa. Kommunistien voiton jälkeen se käynnisti laajat tutkimukset heidän menestyksensä syistä. Juuri silloin näyttää syntyneen päätös saarnaajien ja uskonnollisten järjestöjen rahoittamisesta.
"En tiedä, miten sillä oli määrä vaikuttaa", Kivi-Koskinen sanoo. "Tarkoitusko? Kyllä se oli poliittinen. Ei meillä muita tarkoituksia ollutkaan."
Vuoden 1962 eduskuntavaalien yhteydessä SYT teki "epäpoliittisella sektorilla eräitä koetoimintoja". Salaperäisten "kokeiden" tuloksia tutki kaikkiaan kuusi tutkijaa vuosien ajan.
Vaalien edellä 1970 ja 1972 SYT pani toimeen laajan "äänioikeutettujen aktivointikampanjan".
SYT:n arkisto on suljettu ja turvassa pakkilaatikoissa "eri paikoissa". Alkuvuosina ei mielellään pantu paljon paperille.
Säätiön asiakirjoja löytyy useista arkistoista. "Eri tahoilta" näkyy tulleen jatkuvasti lahjoituksia. Niistä ei kerrota mitään, stipendejä lukuun ottamatta ei myöskään rahojen päämäärästä.
Vain vuoden 1991 vuosikertomus mainitsee lahjoittajia, mm. Repolan, SYP:n, IVO:n ja Urluksen. Summat ovat pieniä verrattuina takavuosien potteihin, ja toiminta näyttää vähäiseltä.
Kivi-Koskinen muistelee, että merkittäviä lahjoittajia olivat ennen SYP, KOP, Yhtyneet, Rauma-Repola ja Kymi. "Elinkeinoelämän kiinnostus väheni, kun olimme saaneet varsinaisen työsarkamme tehtyä - siis kun komukat oli saatu kuriin."...
...SYT:n papereista näkyy, että vasemmiston, lakkoliikehdinnän ja uhatun yhteiskuntarauhan lisäksi myös luonnonsuojelu- ja rauhanliikkeiden nousu tuotti säätiölle huolta.
Tällaiset "vallankumoukselliset yhden päämäärän liikkeet saavat selvästi todellista painoarvoaan suuremman julkisuuden ja tuntuman merkittävyydestä". SYT vaati "yksituumaisuutta".
SYT on työskennellyt tarmokkaasti militarismin puolesta. Se julkaisi Peitsi-nimistä maanpuolustuslehteä ja oli mukana Urlus-säätiön Suomalainen-lehdessä, jota jaettiin kauan ilmaiseksi jokaiseen kotiin.
Vuoden 1986 vuosiraportissaan SYT valitti, että Tshernobylin onnettomuuden takia "joutui koko energiapolitiikka tunnepohjaisten kansalaismielipiteiden armoille, jolloin rationaaliset näkökohdat saivat väistyä".
SYT totesi 1972, että sen tehtävä on tiedon ja totuuden levittäminen.
"Totuuden ja valheen raja" oli umpeutumassa varsinkin nuorison keskuudessa. "Vääristellyn tiedon ja totuudenvastaisten väitteiden laajamittainen ja häikäilemätön julkisuuteen saattaminen on päässyt pahasti hämärtämään oikeata käsitystä suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja kansamme historiasta."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)